Toukokuun kolumni: Nainen: opi ymmärtämään miestä
28.04.2010
On taas se aika vuodesta. Kaima Я. (nimi ei ole muutettu) pyrkii oleskelemaan kotona vielä vähemmän kuin tavallisesti. Ei sillä että hänet siellä yleensäkään huomattaisiin mutta nyt on eri asia. Vaimo katsoo tiukasti Kaimaa silmiin. – Tuo muotokieli ei puhuttele minua. Rytmiikka puuttuu, ja ryhti on surkea. Kaima yrittää kohentaa asentoaan sohvan nurkassa mutta vaimo katsoo jo muualle. – Peruselementit eivät ole konkretisoituneet ja mitä sinulla voi olla sanomista tuosta modulaarisesta rakenteesta?
Kaima hivuttautuu varovasti ylös ja sammuttaa jalkapallomatsin tv:stä. Hän tarkistaa että lompakko on takataskussa koska nyt on selvästi tullut se jokakeväinen hetki jolloin lähdetään sisustusostoksille. Tietokoneelle ei ollut päässyt enää pitkään aikaan, koska siellä olivat alvariinsa levällään verkkokauppojen sisustussivut.
Matkalla eteiseen hän huomaa eri puolille auki levitettyjä sisustuslehtiä, jotka hänelle on tarkoituksella jätetty syötiksi. Naisten kanssa pitää osata lukea rivien välistä. ”Kohota kodin ilmettä kukilla” hän vielä ymmärtää mutta mitä tarkoittaa ”Boheemin ainutkertaista”?
Ahaa, kerrankin Kaimalla välähtää. Hänellähän on varastossa täytetty teeri sekä isoisältä saatuja 1800-luvun miekkoja ja pistimiä. Kaima ei suinkaan ole sotahullu vaan rauhaa rakastava ja riitaa viimeiseen asti välttelevä perusmies. Aseet vain ovat aina symboloineet hänelle niitä uhrauksia, joita menneet polvet ovat tehneet. Niitä tuli kunnioittaa. Ja olivathan ne käsityön näytteinä aivan mestariteoksia. Tämä nyt oli ”boheemin ainutkertaista” jos mikä. Loistavaa, ensimmäinen sisustusidea, jonka Kaima on koskaan saanut. Äkkiä varastoon, miekat toiseen kainaloon, teeri toiseen ja asuntoon etsimään sopivaa paikkaa niille. Kyllähän niissä silmä lepää, ja miekoista saisi hienon installaation kun tauluja oli seinillä vähänlaisesti ja tyhjää seinäpintaa minimalismiin saakka.
Niin - valitettavasti en uskalla kertoa mitä tämän jälkeen tapahtui. Tämä on kuitenkin kunnioitettava nettisivusto jota nuoretkin lukevat.
- Anne Hakkarainen -
Takaisin arkistoon
